Balin ”paratiisisaari”, tämä brittiurpojen ja aussien täyttämä lomakohde on huomenna vain muisto takaraivossa, ja leima passissa. Täällä on oikeesti niin paljon australialaisia että oikein ällöttää. Tää on niille vähän niinku suomalaisille Kanarian saaret tai Sunny Beach. Ei muuta mutta niiden englanninkielestä ei saa mitään selvää! Ne jolkottaa niin helvetin nopeesti että suomijuntin ”tommi mäkisellä” on kohtalaisen vaikee ymmärtää mitä kaveri koittaa sanoo. Tarvii vaan hymyillä ja nyökkäillä!
Ollaan noudatettu aika tuttua kaavaa, ei olla paljon kelloo katteltu eikä suunniteltu mitä tehdään, toi riippumatto on niin hieno keksintö että siinä aika vierähtää köllötellessä hyvinkin nopeesti. Vähän ollaan surffaushommia kokeiltu, mutta tuulet ei oo ollu oikein suotuisat meille, joten sekin jääny kohtuu vähäseks. Jussi poimi kunnon taudin ja sai kuumemittarin näyttämään ihan miehekkäitä 39 asteen lukemia ja hirvee raippöli (suom. ripuli) on vaivannut jo useemman päivän, mahtaa poikaa huomenna naurattaa lentokoneessa. Ei vaa, Jussi oli kohtuu huonona yks ilta kun tulin syömästä, vettä tuli helvetisti pihalla ja Jussi sano että nyt on pakko lähtee johkin on kivut sitä luokkaa. Meidän respassa on yks kaveri duunissa jolle ollaan annettu lempinimi Vätys. Se on siis niin löysän näkönen laahustaja että sitä kun läppäis kerran selkään niin se olis naamallaan asfaltissa. No menin sanoon Vätykselle että nyt taksia pihaan et kaverin on päästävä sairaalaan. Jamppa laahustaa puhelimen luokse ja soittaa johkin. Puoli tuntia ja taksi on pihassa, selvä. Puolen tunnin päästä tultiin kattomaan, ei näy taksia, kysyin että mihis vittuun se taksi on jääny, niin Vätys totee vaan: ”I think its not coming”. Jumaliste että mulla kiehu! Ei muutaku Jussi takas punkkaan ja mää lähen kaatosateessa kalasteleen taksia skootterilla! Kyllä mua kiukutti! No lopulta sain taksin kalasteltua ja paineltiin Jussin kanssa puskatohtorille joka kirjotti sille viittä eri lääkettä, pillereiden koosta päätellen ne oli jotain hevosviagraa, mutta poika on jo paremmassa kunnossa. Saatanan Vätys...
Yks mun lempparihommista täällä on toi kaupankäynti politiikka. Otetaan pari esimerkkiä:
a) Surffilaudan vuokraus. Hyvä päivähinta on 30-40 tonnia, eli 2,5-3,5e. Kun menee kysymään minkälaiseen hintaan lauta irtois päiväks, alotushinnat on aina yhtä huvittavia: 250-300 tonnia, eli 20-25 euroo. Ala on kova! Ei auta muu kun nauraa aina ja vähän aikaa väitellä vuokraajan kanssa, sit lähtee käveleen niin perästä kuuluu ”ok ok, thörti thausond”.
b) Soppailtiin vähän vaatteita ja muuta härpäkettä. Hyvä nyrkkisääntö on se, että sillon kun kauppias on helvetin vihanen eikä hymyile sulle kun lähet kojusta tavaroinesi, on kaupat ollu onnistuneet. Jussille kalasteltiin reppua, josta pyydettiin eka 500 000 rupiaa. Heitettiin että saat 100 000. Äijä naureskelee meille, no me naureskeltiin takas. Tarjos 300 000, no me lähettiin käveleen. Äijä huuteli aina perään ja pudotti muutaman kympin, ja vajaan vartin väännön jälkeen äijä kiehu niin helvetisti et olin kohtuu varma että se nylkee meidät. Lähettii vikan kerran käveleen niin kyllähän se perään huusi että huntilla lähtee, rahat tiskiin, kaveri ei ees kiittäny, pisti kojunsa kiinni ja lähti varmaan kaljalle. Ei tienny kaveri että kävi kauppaa sen luokan kauppaneuvosten kanssa että kusettaminen ei kannata!
c) Terveisiä Ubudin apinametsään sille mulkulle joka söit skootterin penkkini, toivottavasti luet tätä! Penkki oli siis parempi korjauttaa ennen palautusta, koska vuokraaja voi ahneuksissaan pyytää aivan mitä haluaa rikotusta penkistä. Löysin mopokorjaamon, ja neuvottelin kaverin kanssa, 250 000 uus päällinen + 100 000 työt = 350 000 rupiaa (30 euroa). Kaveri sano että halvemmalla sitä ei kukaan korjaa. Nuukana poikana tietysti en tähän suostunu, ja etsin seuraavan kunnon täkäläisen korjaamon jossa kukaan ei oikein osannu ees englantia. Näytin penkkiä kaverille, ja kysyin mitä maksaa, kaveri kirjotti lapulle 60 000 rupiaa, ja tunnin päästä valmis. Tämä kävi meikäläiselle, teki mieli käydä vittuilemassa uuden korjatun penkin kanssa toisella korjaamolla, mutta jätin väliin. In your face paskakorjaamo ja mulkkuapina!
Katukauppiaat, eli ns. hämärähemmot, jotka istuskelee skoottereiden päällä, ja tulee kauppaamaan kaikkee maan ja taivaan väliltä, on taas ihan oma lukunsa. Jokaisella tuntuu olevan samat myyntiartikkelit: Skootterikyyti, taikasieniä, marihuana, viagra, nuorta naista, hierontaa tai ekstaasia. Pillereita kaupataan jokaseen lähtöön, on eri värisiä ja näkösiä, eikä kaverit tunnu ymmärtävän vaikka kuinka monesti sanoo että NO THANKS! Oon kysyny todella monelta että näytänkö siltä että tarttisin sen enempää viagraa kun taikasieniäkään, mutta kovia on kauppamiehet.
On se komeeta hommaa. Eilen olin aika vilkkaalla ja energisellä tuulella vaihteeks, ja kuinka ollakaan kotikatua ajellessa vastaan käppäilee kolme tytön tylleröistä joiden epämääräinen molkotus kuulosti jokseenkin tutulta, voisiko tuo olla sitä suomea? No skootterit ympäri, ja aloin täkäläiseen tapaan tarjoomaan ensin ”transport, transport”, eli kyytiä, ja heti perään ”magic mushrooms?”. Yks likoista huokas vaan että ”ei vittu”, jolloin mun oli pakko heittää ässä hihasta ja paljastaa itsemme suomalaisiks. Olinpa vaihteeks vitsikirja leväällään. Päädyttiin siitä porukalla syömään ja vaihtamaan kuulumisia, likoista kaks pelas kiekkoo, oikein mukavia typyjä, oli hieno puhua suomee välillä muidenkin kun ton kuraa puskevan renkipojan kanssa. Lipastiin oluset vielä jossain, ja sovittiin et törmätään vielä huomenna (eli tänään) illalla jos aikataulut natsaa. Katsotaan miten käy.
Paljon tekstiä, vähän asiaa tuntuu olevan aika tuttu tyyli näille mun kirjotuksille. Enivei, huomenna hypätään Air Asian flygariin, joka kuljettaa meidät vanhaan tuttuun Thaimaan sydämeen, Bangkokiin, tuohon syntien ja saasteiden kaupunkiin. Sieltä pitäis päästä helkkarin nopeesti pois, ja ottaa suunnaksi Siaminlahden saaret, siitä lisää ensi kerralla. Näkemiin ja kuulemiin.
Osno
ps. Ne onnekkaat jotka tietää tarinan mua töissä ahdistelevasta helsinkiläisestä ”homovaarista”: Laitoin vaarille oikein kauniin kortin täältä Balilta kun hän niin nätisti pyysi ja oikein osotteensa minulle toi. Vaari kysyi myös pystyisinkö hommaamaan hänelle isompaa erää tuoreita pornolehtiä (terveisiä Naskalin Mikolle). Joka tapauksessa kortissa on täkäläinen heimopäällikkö täysin aatamin-asussa, pelit ja pensselit esillä. Oli pakko heittää vettä myllyyn ja kirjottaa korttiin seuraavasti:
Moi Pertti!
Täällä nämä oloasut ovat todella paljon mukavempia kuin siellä kotisuomessa. Vähän jo kaipaan härskejä juttujasi. Nähdään huhtikuussa! T: Kaupan-Osku
Hahah, mahtaa vaarilla jalkovälissä kihelmöidä kun postilaatikosta tupsahtaa kortti jossa komeilee musta mies hirveen paloletkun kanssa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti